Alkuperäsäännöt
EU:lla on kumppanimaidensa kanssa tullietuuksia koskevia erityissopimuksia tai -järjestelyjä, joihin sisältyy myös erityisiä alkuperäsääntöjä sen määrittämiseksi, milloin tuotteen katsotaan olevan peräisin kumppanimaasta. Näissä olosuhteissa tuotteelle myönnetään tullietuuskohtelu.
Kuhunkin kumppanimaahan eri sopimusten nojalla sovellettavat alkuperäsäännöt eivät ole identtisiä, vaikka ne kaikki perustuvat samoihin käsitteisiin. Kuhunkin tullietuusjärjestelmään on siis liitetty erityiset alkuperäsäännöt, joihin on tutustuttava seuraavasti:
- My Trade Assistant luettelee tuotekohtaiset säännöt valituille markkinoille
- Yleisten periaatteiden, säännösten ja sovellettavien menettelyjen erityispiirteistä on lisätietoa EU:n ulkopuoliset markkinat -osiossa.
Näytä enemmän for an explanation of the basic principles.
Alkuperämenettelyt
Alkuperäselvitys
Alkuperäselvitys on kansainvälisen kaupan asiakirja, jolla todistetaan, että lähetykseen sisältyvät tavarat ovat peräisin tietystä maasta tai tietyltä alueelta. Alkuperätodistukset on liitettävä tullin tuonti-ilmoitukseen (tai yhtenäiseen hallinnolliseen asiakirjaan, yhtenäisasiakirjaan), kun ne toimitetaan EU:n tulliviranomaiselle.
Tavaroiden alkuperäasema voidaan todistaa joko
- todistus muusta kuin etuuskohteluun oikeuttavasta alkuperästä. Se todistaa, että tavaroiden alkuperämaa ei ole oikeutettu etuuskohteluun - nämä todistukset antavat yleensä kauppakamarit.
- etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskeva todistus – sen perusteella tavaroihin voidaan soveltaa alennettuja tulleja tai tullittomuutta, kun ne tuodaan EU:n ulkopuolisesta maasta, jonka kanssa EU:lla on etuuskohtelusopimus
Viejämaan tulliviranomaisten on annettava nämä todistukset, ja ne on esitettävä tulliselvityksen yhteydessä.
Minkä tyyppistä todistusta käytetään kussakin etuuskohtelusopimuksessa: Lomake A (GSP-järjestelmä), EUR MED (tietyissä PEM-järjestelmän konkreettisissa tapauksissa) tai 1 € (kaikki muut tapaukset).
Vaihtoehtoisesti enintään 6 000 euron suuruisista lähetyksistä viejät voivat antaa kauppalaskuilmoituksen kauppakumppanimaasta riippumatta. Yli 6 000 euron suuruisten lähetysten osalta kauppalaskuilmoitukset hyväksytään vain, jos ne on antanut ns. valtuutettu viejä.
Kauppalaskuilmoitusten erityistapaus on REX-järjestelmä:
REX-järjestelmä perustuu periaatteeseen, jonka mukaan talouden toimijat antavat itse niin kutsutut alkuperäilmoitukset.
Alkuperävakuutus on alkuperäilmoitus, jonka rekisteröity viejä lisää kauppalaskuun tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan. Alkuperävakuutuksen teksti on UTK:n täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (EUVL L 343, 29.12.2015) (CELEX 32015R2447)liitteessä 22–07.
Jotta talouden toimijoilla olisi oikeus laatia alkuperävakuutus, niiden alkuperämaan toimivaltaisten viranomaisten on rekisteröitävä ne tietokantaan. Rekisteröinnin jälkeen talouden toimijasta tulee "rekisteröity viejä".
Tiedot rekisteröidyn viejän tiedoista julkaistaan EU:n erityisillä REX-sivuilla. Tällä sivulla yritykset voivat tarkistaa alkuperävakuutuksia antavien rekisteröityjen viejien rekisteröintien oikeellisuuden.
Jos lähetyksen arvo on alle 6 000 euroa, alkuperävakuutus voidaan antaa ilman rekisteröintivelvollisuutta.
REX-järjestelmän asteittainen täytäntöönpano
REX-järjestelmällä korvataan asteittain nykyinen järjestelmä, joka perustuu valtion viranomaisten antamiin alkuperätodistuksiin ja talouden toimijoiden laatimiin kauppalaskuilmoituksiin.
Sitä on sovellettu ensin ja asteittain yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP). Katso sen täytäntöönpanon nykytilanne ja luettelo sitä soveltavista maista täältä.
Sitovat alkuperätiedot (BOI)
Jos olet epävarma tavaroiden alkuperästä tai haluat vain oikeusvarmuutta, voit hakea sitovaa alkuperätietopäätöstä.
SAT-päätökset sitovat niiden haltijaa ja EU:n tulliviranomaisia. Ne ovat päteviä – ja sitovia – niiden antamisen jälkeen edellyttäen, että SAT-päätöstä haettaessa kuvatut tavarat ja olosuhteet ovat kaikilta osin samat. Ne ovat yleensä voimassa kolme vuotta myöntämispäivästä.
Luettelo sitovien tariffitietojen myöntämisestä vastaavista viranomaisista kaikissa 27 EU-maassa (ks. EUVL C 29, 28.1.2017, s. 19). Täältä löydät myös lisäohjeita sitovista alkuperätiedoista.