Investoinnit – pilarit
EU:n kansainvälinen investointipolitiikka perustuu kolmeen keskeiseen pilariin
Investointien helpottaminen
Investointien helpottaminen on laaja käsite, joka on saanut viime vuosina entistä enemmän tunnustusta sijoituspiireissä tärkeänä keinona houkutella investointeja.
Helpottamistoimenpiteillä pyritään helpottamaan sijoittajien investointien tekemistä, toimintaa ja laajentamista. Kaiken kaikkiaan näillä toimenpiteillä pyritään parantamaan investointiympäristön avoimuutta ja ennustettavuutta, yksinkertaistamaan ja virtaviivaistamaan investointeja ja hallinnollisia menettelyjä/vaatimuksia sekä säätämään muutoksenhaku- ja uudelleentarkastelumenettelyistä.
Käytännössä tällaisia toimenpiteitä ovat erilaiset julkaisu- ja tietovaatimukset, jotka koskevat investointien markkinoille tuloa ja toimintaa, yhteys- ja tiedotuspisteiden perustamista, epätäydellisten hakemusten dokumentointia ja käsittelyä koskevia vaatimuksia sekä yhden luukun tyyppisiä mekanismeja. Sijoittajakyselyissä on korostettu näitä aloja kriittisiksi tekijöiksi investointipäätöksissään.
Sijoitusten vapauttaminen
Sijoitusten vapauttamisella pyritään luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset ulkomaisille sijoittajille kolmansien maiden markkinoilla.
Vapauttaminen kattaa periaatteet (esim. markkinoille pääsy, kansallinen kohtelu ja suosituimmuuskohtelu) ja sitoumukset, jotka mahdollistavat kolmansien maiden markkinoiden avaamisen EU:n sijoittajille. Tällaisilla säännöillä pyritään mahdollistamaan tai helpottamaan yritysten (tytäryritysten, sivuliikkeiden, edustustojen) perustamista palveluihin ja muihin kuin palveluihin (esim. valmistusteollisuus, maatalous, louhinta, energiantuotanto).
Markkinoille pääsyä koskeviin sääntöihin voi sisältyä esimerkiksi toimijoiden lukumäärää tai liiketoimien arvoa koskevien rajoitusten poistaminen (esim. kiintiöt, monopolit ja tarveharkinta), ulkomaista omistusta koskevien vaatimusten tai yhteisyritysten vaatimusten vähentäminen tai poistaminen.
Investointisuoja
Sijoitussuojanormit tarjoavat takeet sijoittajille ja heidän sijoituksilleen sekä isäntämaiden hallitusten oikeuden säännellä oikeutettuja julkisen politiikan tavoitteita.
Sijoitussuojasopimusten sitoumuksiin sisältyy muun muassa syrjimättömyyden, sijoittajien oikeudenmukaisen ja oikeudenmukaisen kohtelun (FET) kaltaisia periaatteita tai kolmansissa maissa sijaitsevien sijoittajien varojen pakkolunastuksesta maksettava korvaus.
Sijoitussuojasopimukset voivat auttaa vähentämään tiettyihin maihin sijoittamiseen liittyviä riskejä. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan vuonna 2009 EU:lla on yksinomainen toimivalta ulkomaisten suorien sijoitusten sijoitussuojan alalla. EU on viimeisimmissä sopimuksissaan ottanut käyttöön selkeämmät säännöt oikeudesta säännellä julkisen politiikan tavoitteita.Lisäksi se on tarkistanut merkittävästi riitojenratkaisumekanismia ( Investointituomioistuinjärjestelmä, Guide to Investment Court System).
Sijoitussuojasopimuksiin sisältyi perinteisesti sijoittajan ja valtion välistä riitojenratkaisua (ISDS) koskevia mekanismeja, jotka antavat sijoittajille suoran pääsyn välimiesmenettelyyn valtioita vastaan.