Kauppasopimukset
EU:lla on tällä hetkellä maailman suurin kauppasopimusverkosto, jolla on yli 40 yksittäistä sopimusta yli 70 maan kanssa. Näillä sopimuksilla helpotetaan EU:n ja sen ulkopuolisten kumppanien välistä tavara- ja palvelukauppaa.
Verkostoon lisätään edelleen uusia sopimuksia, kun taas vanhempia sopimuksia tarkistetaan ja päivityksistä neuvotellaan kumppanimaiden kanssa.
Tullien poistaminen
Joissakin sopimuksissa keskitytään pääasiassa tullien poistamiseen:
- Assosiaatiosopimukset kahdeksan Välimeren maan kanssa (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, miehitetty palestiinalaisalue ja Tunisia)
- Sopimukset Meksikon ja Chilen kanssa
- Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa tehdyt talousaluetta koskevat sopimukset;
- Tulliliitot Turkin, Andorran ja San Marinon kanssa
- Vakautus- ja assosiaatiosopimukset kuuden Länsi-Balkanin maan (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia) kanssa. Sopimukset sisältävät lisämääräyksiä, joilla valmistellaan niiden asteittaista yhdentymistä EU:n markkinoille.
- Sopimukset Sveitsin ja Färsaarten kanssa.
Kattavampi markkinoille pääsy
Muihin sopimuksiin sisältyy paljon laajempia sitoumuksia tavara- ja palvelukaupan avaamisesta sekä investoinneista, julkisista hankinnoista, kilpailusta, tuista ja sääntelykysymyksistä:
- Kanada
- Keski-Amerikka (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama)
- Kolumbia, Ecuador ja Peru
- Singapore
- Etelä-Korea
- Vietnam.
Näillä sopimuksilla pyritään kehittämään vahvempia sääntöihin ja arvoihin perustuvia kauppajärjestelmiä asianomaisten kauppakumppaneiden kanssa, ja niihin sisältyy kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia erityismääräyksiä.
Viimeaikaisissa sopimuksissa on myös erityismääräyksiä nykyaikaisten talouksien ja yhteiskuntien kohtaamiin haasteisiin vastaamiseksi, kuten Japanin kanssa tehty talouskumppanuussopimus, johon sisältyy pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva luku sekä tieto- ja televiestintäpalveluja ja sähköistä kaupankäyntiä koskevia erityismääräyksiä.
Lainsäädännön lähentäminen
Tietyntyyppisissä sopimuksissa keskitytään EU:n ja sen naapurimaiden välisten taloudellisten yhteyksien tiivistämiseen lähentämällä niiden sääntelykehyksiä EU:n lainsäädäntöön erityisesti kauppaan liittyvillä aloilla. Tämä koskee esimerkiksi sopimuksia, jotka on tehty seuraavien tahojen kanssa:
Kehittäminen
Toisella erityisellä sopimustyypillä on selkeä kehitystavoite. Nämä ovat epäsymmetrisiä kauppasopimuksia, joissa asianomaiset Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maat vapauttavat noin 80 prosenttia kaupasta 15–20 vuoden aikana, kun taas EU myöntää tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn markkinoille ensimmäisestä päivästä alkaen.
Useimmat näistä sopimuksista koskevat tavarakauppaa ja kehitysyhteistyötä. Karibian alueen kanssa tehty talouskumppanuussopimus sisältää myös palveluja, investointeja ja muita kauppaan liittyviä aiheita koskevia määräyksiä.
Näiden sopimusten nojalla EU antaa merkittävää kauppaan liittyvää apua auttaakseen kumppanimaita sopimusten täytäntöönpanossa, vahvistaakseen viennin kilpailukykyä ja kehittääkseen taloudellista infrastruktuuria. Asianomaiset maat kuuluvat AKT-valtioiden ryhmään:
- Länsi-Afrikka (Ghana, Norsunluurannikko)
- Keski-Afrikka (Kamerun)
- Itäinen ja eteläinen Afrikka (Komorit, Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe)
- Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (Botswana, Eswatini, Lesotho, Mosambik, Namibia ja Etelä-Afrikka)
- Cariforum (Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Grenada, Guyana, Jamaika, St Kitts ja Nevis, St Lucia, St Vincent, Suriname ja Trinidad ja Tobago)
- Tyynenmeren alue (Fidži, Papua-Uusi-Guinea, Samoa ja Salomonsaaret).