Kauppasopimukset
Tällä hetkellä EU:lla on maailman suurin kauppaverkosto, jolla on yli 40 yksittäistä sopimusta maiden ja alueiden kanssa. Nämä sopimukset helpottavat tuotteiden ja palvelujen kauppaa EU:n ja sen ulkopuolisten kumppaneiden välillä.
Luetteloon lisätään edelleen uusia sopimuksia, ja vanhempia sopimuksia tarkistetaan ja päivityksiä neuvotellaan kumppanimaiden kanssa.
Tullien poistaminen
Joissakin sopimuksissa keskitytään pääasiassa tullien poistamiseen
- Assosiaatiosopimukset kahdeksan Välimeren maan kanssa (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Palestiinan miehitetty alue ja Tunisia)
- Sopimukset Meksikon ja Chilenkanssa
- Talousaluetta koskevat sopimukset Islannin, Liechtensteinin ja Norjan kanssa
- Tulliliitot Türkiyen, Andorran ja San Marinonkanssa
- Vakautus- ja assosiaatiosopimukset kuuden Länsi-Balkanin maan (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Montenegro, Pohjois-Macedonia ja Serbia) kanssa, jotka sisältävät lisämääräyksiä niiden asteittaisen yhdentymisen valmistelemiseksi EU:n markkinoille
- Sopimukset Sveitsin ja Färsaarten kanssa
Kattavampi markkinoille pääsy
Muita ovat paljon laajemmat sitoumukset tavaroiden ja palvelujen kaupan avaamisesta sekä investoinneista, julkisista hankinnoista, kilpailusta, tuista ja sääntelykysymyksistä.
- Kanada
- Keski-Amerikka (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama)
- Kolumbia, Ecuador ja Peru
- Singapore
- Etelä-Korea
- Vietnam
Näissä sopimuksissa on erillisiä määräyksiä kaupasta ja kestävästä kehityksestä, ja niiden tavoitteena on kehittää vahvempia sääntöperusteisia ja arvopohjaisia kauppajärjestelyjä kyseisten kauppakumppanimaiden kanssa.
Uusimmissa säännöksissä on myös erityismääräyksiä, joilla vastataan nykyaikaisten talouksien ja yhteiskuntien kohtaamiin haasteisiin, kuten Japanin kanssa tehty talouskumppanuussopimus, johon sisältyy pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva luku, sekä erityiset määräykset tieto- ja televiestintäpalveluista sekä sähköisestä kaupankäynnistä.
Lainsäädännön lähentäminen
Erityisissä sopimuksissa keskitytään EU:n ja sen naapurimaiden välisten taloudellisten yhteyksien tiivistämiseen lähentämällä niiden sääntelykehystä EU:n lainsäädäntöön erityisesti kauppaan liittyvillä aloilla. Tämä koskee esimerkiksi seuraavia sopimuksia:
Kehitys
Toisella erityisellä sopimustyypillä on nimenomainen kehitystavoite. Ne ovat epäsymmetrisiä kauppasopimuksia, joissa AKT-osapuolet vapauttavat noin 80 prosenttia kaupasta 15–20 vuoden aikana, kun taas EU myöntää tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn markkinoille ensimmäisestä päivästä alkaen.
Toistaiseksi useimmat tällaiset sopimukset koskevat tavarakauppaa ja kehitysyhteistyötä. Karibian alueen kanssa tehtyyn talouskumppanuussopimukseen sisältyy myös määräyksiä palveluista, investoinneista ja muista kauppaan liittyvistä aiheista.
Näiden sopimusten nojalla EU antaa merkittävää kauppaan liittyvää apua kumppanimaiden tukemiseksi sopimusten täytäntöönpanossa, viennin kilpailukyvyn vahvistamisessa ja taloudellisen infrastruktuurin rakentamisessa. Kyseiset maat kuuluvat Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren alueisiin.
- Länsi-Afrikka (Ghana, Norsunluurannikko)
- Keski-Afrikka (Kamerun)
- Itäinen ja eteläinen Afrikka (Komorit, Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe)
- Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (Botswana, Eswatini, Lesotho, Mosambik, Namibia ja Etelä-Afrikka)
- CARIFORUM (Antigua ja Barbuda, Bahama, Barbados, Belize, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Grenada, Guyana, Jamaika, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent, Suriname sekä Trinidad ja Tobago)
- Tyynenmeren alue (Fiji, Papua-Uusi-Guinea, Samoa ja Salomonsaaret)
- Armenia
- Azerbaidžan
- Irak
- Kazakstan