Yksipuoliset kauppajärjestelyt
Vietkö tai tuotko kehitysmaasta teollisuusmaahan? Yksipuolinen kauppasopimus saattaa johtaa alennettuihin tai olemattomiin tulleihin.
Mikä on yksipuolinen kauppasopimus?
Yksipuoliset kauppasopimukset ovat yksipuolisia, ei-vastavuoroisia kauppaetuuksia, joita teollisuusmaat myöntävät kehitysmaille ja joiden tarkoituksena on auttaa niitä lisäämään vientiä ja vauhdittamaan taloudellista kehitystä.
Niiden tarkoituksena on
- edistetään vientiä ja taloudellista kehitystä edunsaajamaissa
- auttaa niitä vähentämään köyhyyttä, edistämään hyvää hallintotapaa ja tukemaan kestävää kehitystä
- kansainvälisten normien noudattamisen edistäminen ihmisoikeuksien, työntekijöiden oikeuksien ja ympäristönsuojelun aloilla
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
- etuusjärjestelmissä voit viedä/tuoda kehitysmaasta kehittyneeseen maahan maksamalla pienempiä tulleja tai ei lainkaan tulleja.
- tavarat on katsottava edunsaajamaan alkuperätuotteiksi erityisessä tullietuusjärjestelmässä vahvistettujen alkuperäsääntöjen mukaisesti.
- tuotteiden kattavuus, maakohtainen kattavuus ja erityissäännöt vaihtelevat suuresti eri sopimuksista/järjestelmistä toiseen
Ehdot
Yksipuolisten kauppasopimusten ehtona on usein kehitys ihmisoikeuksien, kestävän kehityksen ja hyvän hallintotavan aloilla edunsaajamaissa. Jos kyse on vakavista ja järjestelmällisistä rikkomuksista, etuuden myöntänyt maa voi peruuttaa tämän etuuden, kunnes tilanne on parantunut riittävästi.
Toimittajamaat
Etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten tarjoajia ovat muun muassa seuraavat: EU, Armenia, Australia, Kanada, Chile, Kiina, Islanti, Intia, Japani, Kazakstan, Etelä-Korea, Kirgisian tasavalta, Montenegro, Marokko, Uusi Zeeland, Norja, Venäjä, Sveitsi, Taiwan, Tadžikistan, Thaimaa, Türkiye ja Yhdysvallat.
Luettelo maailman etuuskohteluun oikeuttavista kauppajärjestelyistä