Sveitsi
Sveitsin talous- ja kauppasuhteita EU:n kanssa hallinnoidaan pääasiassa useilla kahdenvälisillä sopimuksilla, joissa Sveitsi on suostunut ottamaan vastatakseen tietyistä EU:n lainsäädännön näkökohdista vastineeksi pääsystä EU:n sisämarkkinoille.
EU:n ja Sveitsin suhteiden kulmakivi on vuonna 1972 tehty vapaakauppasopimus.
Hae tuotteeseesi sovellettava tulli kaupan alan avustajastani.
Vuonna 1999 allekirjoitettiin seitsemän alakohtaista sopimusta, joista käytetään nimitystä ”Bilaterals I”.
Ne kattavat
- henkilöiden vapaa liikkuvuus
- kaupan tekniset esteet
- julkiset hankinnat
- maatalous
- lento- ja maaliikenne
- tutkimus
Vuonna 2004 allekirjoitetut alakohtaiset sopimukset (”Bilaterals II”) kattavat myös
- jalostetut maataloustuotteet
- tilastot
- petostentorjunta.
EU:n ja Sveitsin välillä on yli 100 kahdenvälistä sopimusta, joita hallinnoivat yli 20 sekakomiteaa. Sopimukset velvoittavat Sveitsin soveltamaan asiaankuuluvaa EU:n lainsäädäntöä sopimuksen kattamilla aloilla.
Vastineeksi Sveitsin osittaisesta yhdentymisestä EU:n sisämarkkinoihin Sveitsi osallistuu vuoden 2004 jälkeen liittyneiden EU:n jäsenvaltioiden taloudelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen.
EU:n ja Sveitsin väliset kauppaan liittyvät sopimukset
- Vapaakauppasopimus
- Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroinen tunnustaminen
- Jalostettuja maataloustuotteita koskeva pöytäkirja
- Maataloustuotteiden kauppa
- Julkisia hankintoja koskeva sopimus
- Sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta
Alkuperäsääntöjä säännellään Paneurooppa-Välimeri-yleissopimuksella.
EU on Sveitsin tärkein kauppakumppani ja Sveitsi EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani.
Lisätietoa EU:n ja Sveitsin kauppasuhteista.