Sveitsi

Sveitsin talous- ja kauppasuhteita EU:n kanssa säännellään pääasiassa useilla kahdenvälisillä sopimuksilla, joissa Sveitsi on sopinut ottavansa hoitaakseen tiettyjä EU:n lainsäädännön näkökohtia vastineeksi siitä, että se pääsee osalle EU:n sisämarkkinoista.

EU:n ja Sveitsin suhteiden kulmakivi on vuonna 1972 tehty vapaakauppasopimus.

Etuuskohtelunsaamiseksi tuotteen on täytettävä sopimuksen alkuperäsäännöt. Tutustu vuorovaikutteiseen alkuperäsääntöjenitsearviointityökaluun (ROSA) (Oma Trade Assistant)sen arvioimiseksi, täyttääkö tuote alkuperäsäännöt, ja selvitä, miten oikeat asiakirjat laaditaan.

Alkuperäsäännöistä määrätään Paneurooppa-Välimeri-yleissopimuksessa.

Vuonna 1999 allekirjoitettiin seitsemän alakohtaista sopimusta, joista käytetään nimitystä ”kahdenväliset sopimukset I”. Ne kattavat

  • henkilöiden vapaa liikkuvuus
  • kaupan tekniset esteet
  • julkiset hankinnat
  • maatalous
  • Lento- ja maaliikenne
  • tutkimustoiminta.

Vuonna 2004 allekirjoitettuihin alakohtaisiin sopimuksiin (”kahdenväliset sopimukset II”) kuuluvat

  • jalostetut maataloustuotteet
  • tilastot
  • petosten torjunta.

EU:n ja Sveitsin välillä on yli 100 kahdenvälistä sopimusta, joita hallinnoi yli 20 sekakomiteaa. Sopimukset velvoittavat Sveitsiä ottamaan vastuulleen sopimuksen kattamia aloja koskevan EU:n lainsäädännön.

Vastineeksi osittaisesta yhdentymisestään EU:n sisämarkkinoille Sveitsi osallistuu taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen niissä EU:n jäsenvaltioissa, jotka ovat liittyneet unioniin vuoden 2004 jälkeen.

EU:n ja Sveitsin väliset kauppaan liittyvät sopimukset

 

Hae tuotteeseenne sovellettava tulli My Trade Assistant -sivustosta.

EU on Sveitsin tärkein kauppakumppani, ja Sveitsi on EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani.

Lisätietoa EU:n ja Sveitsin kauppasuhteista.

Jaa tämä sivu: