Sveitsi
Sveitsin talous- ja kauppasuhteita EU:n kanssa säännellään pääasiassa kahdenvälisillä sopimuksilla, joissa Sveitsi on suostunut ottamaan hoitaakseen tiettyjä EU:n lainsäädännön näkökohtia vastineeksi osalle EU:n sisämarkkinoista.
EU:n ja Sveitsin suhteiden kulmakivi on vuoden 1972 vapaakauppasopimus.
Etuuskohtelunsaaminen edellyttää, että tuote täyttää sopimuksen mukaiset alkuperäsäännöt. Tarkista vuorovaikutteinen ”Alkuperäsääntöjen itsearviointiväline (ROSA) ”, jossa arvioidaan, täyttääkö tuote alkuperäsäännöt, ja selvitä, miten oikeat asiakirjat laaditaan.
Alkuperäsääntöjä säännellään Paneurooppa-Välimeri-yleissopimuksella.
Vuonna 1999 allekirjoitettiin seitsemän alakohtaista sopimusta, joista käytetään nimitystä ”kahdenväliset sopimukset I”. Ne kattavat
- henkilöiden vapaa liikkuvuus
- kaupan tekniset esteet
- julkiset hankinnat
- maatalous
- Lento- ja maaliikenne
- tutkimus
Lisäksi vuonna 2004 allekirjoitetut alakohtaiset sopimukset (kahdenväliset sopimukset II) kattavat
- jalostetut maataloustuotteet;
- tilastot
- petosten torjunta.
EU:n ja Sveitsin välillä on yli 100 kahdenvälistä sopimusta, joita hallinnoi yli 20 sekakomiteaa. Sopimukset velvoittavat Sveitsiä ottamaan vastuulleen asiaa koskevan EU:n lainsäädännön sopimuksen kattamilla aloilla.
Vastineeksi siitä, että Sveitsi on osittain integroitunut EU:n sisämarkkinoihin, se osallistuu taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseen vuoden 2004 jälkeen liittyneissä EU:n jäsenvaltioissa.
EU:n ja Sveitsin väliset kauppaan liittyvät sopimukset
- Vapaakauppasopimus
- Vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroinen tunnustaminen
- Jalostettuja maataloustuotteita koskeva pöytäkirja
- Maataloustuotteiden kauppa
- Julkisia hankintoja koskeva sopimus
- Sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta
Hae tuotteeseen sovellettava tulli My Trade Assistant -tietokannasta.
EU on Sveitsin tärkein kauppakumppani, ja Sveitsi on EU:n neljänneksi suurin kauppakumppani.
Lisätietoa EU:n ja Sveitsin kauppasuhteista.