Investointituomioistuinjärjestelmä

Mikä on investointituomioistuinjärjestelmä?

Investointituomioistuinjärjestelmän tarkoituksenaonkorjata sijoittajan ja valtion välisenriitojenratkaisunja tilapäisten välimiesoikeuksien puutteet. ICS:llä pyritään varmistamaan mahdollisimman tiukat avoimuutta, legitimiteettiä ja puolueettomuutta koskevat vaatimukset.

Ulkomaisten sijoittajien ja sen valtion, johon sijoitus on tehty – eli isäntävaltion – välisetriidat ratkaistaan puolueettomalla foorumilla. Tätä ei kuitenkaan saavuteta tilapäisellä välimiesmenettelyllä, jossa riidan osapuolet nimittävät välimiehiä, vaan pikemminkin institutionaalisella tuomioelimellä, jonka tuloksena on kaksitasoinen pysyvä mekanismi, jossa on ensimmäisen asteen tuomioistuin ja muutoksenhakutuomioistuin. Pysyvä tuomioistuin koostuu riippumattomista ja erittäin pätevistä tuomareista, joihin sovelletaan tiukkoja eettisiä sääntöjä.

Puolueettomuuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi tuomioistuimen kokoonpano on tasapainoinen: yksi kolmasosa tuomioistuimen jäsenistä on jonkin EU:n jäsenvaltion kansalaisia, yksi kolmasosa kyseisen sopimuksen toisen osapuolen kansalaisia ja loput kolmasosa kolmansien maiden kansalaisia. Sama osuus säilytetään myös asiaa käsittelevän tuomioistuimen yhden jaoston osalta, jonka virkamiestuomioistuimen presidentti nimittää. 

Investointituomioistuinjärjestelmä on ensimmäinen askel kohti monenvälisen investointituomioistuimen perustamista, ja se korvataan monenvälisellä investointituomioistuimella, kun se tulee voimaan.

Miten ICS-menettely toimii?

ICS-järjestelmän mukainen hankintamenettely on jaettu kolmeen päävaiheeseen

• kuulemisvaihe
• välimiesmenettelyvaihe, ja
• muutoksenhakuvaihe.

Vain siinä tapauksessa, että riitaa ei voida ratkaista neuvotteluiden avulla, se siirtyy tuomioistuinvaiheeseen, ja riita-asia siirtyy muutoksenhakuvaiheeseen vain, jos siihen haetaan muutosta.

Kussakin sijoitussuojasopimuksessa tai laajemmassa sopimuksessa, investointituomioistuinjärjestelmä mukaan luettuna, määrätään näiden vaiheiden aikatauluista.

Väitetyn rikkomisen tapauksessa riita olisi mahdollisuuksien mukaan ratkaistava sovinnollisesti neuvotteluvaiheessa. Osapuolen on pyydettävä neuvotteluja toiselle osapuolelle osoitetulla kirjallisella pyynnöllä, jossa yksilöidään kyseessä oleva toimenpide ja sen harkitsemat asiaa koskevat määräykset.

Jos osapuolet eivät onnistu ratkaisemaan riitaa neuvottelemalla, asia voidaan saattaa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin käsittelee asian ja ratkaisee asian sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Jos ensimmäisen asteen tuomioistuimen ratkaisussa on virheitä, siihen voidaan hakea muutosta. Muutoksenhakutuomioistuin tutkii välitystuomion ja tekee lopullisen tuomion.

Lisätietoa investointituomioistuinjärjestelmän oppaasta

Sovittelu

Mitä sovittelu tarkoittaa?

Sovittelu onvaihtoehtoinenriidanratkaisumekanismi. Se perustuu riidan osapuolten suostumukseen löytää riitaan yhteisesti sovittu ratkaisu kolmannen henkilön eli sovittelijan avustuksella.

Osapuolet voivat valita sovittelun milloin tahansa myös menettelyn aloittamisen jälkeen.

Koska sovittelu perustuu vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen, sovittelu johtaa joustavaan menettelyyn, joka mukautuu osapuolten erityistarpeisiin tietyssä tapauksessa.

Osapuolet valvovat sovittelua seuraavien osalta:

• sovittelijan nimittäminen,
• sovittelun laajuus ja tulokset.

Sovittelija nimitetään riidan osapuolten suostumuksella, ja riidan osapuolet määrittävät sovittelijalle toimitettavat kysymykset. Näin ollen sovintosopimus kattaa yksinomaan kysymykset, jotka osapuolet ovat päättäneet ratkaista sovittelulla.

Mitkä ovat sovittelun edut?

Sovittelu tarjoaa useita etuja. Se antaa osapuolille mahdollisuuden säästää aikaa ja kustannuksia joustavuuden ansiosta, koska se voi estää pitkät ja kalliit oikeudenkäynnit. Lisäksi sovittelu voi paremmin turvata osapuolten edut ja suhteet.

Miten sovittelu eroaa riita-asioista?

Toisin kuin tuomioistuinkäsittelyssä toimiva tuomari, sovittelija ei määrää asianosaisille mitään ratkaisua vaan auttaa sen sijaan osapuolia pääsemään molempien osapuolten hyväksyttävissä olevaan ratkaisuun käynnistämällä kokouksia, keskustelemalla asiaan liittyvistä kysymyksistä ja auttamalla osapuolia löytämään mahdollisia ratkaisuja. Sovittelumenettely räätälöidään myös osapuolten erityistarpeiden mukaisesti, jotta riita voidaan ratkaista sujuvasti ja nopeasti.