Investointituomioistuinjärjestelmän opas

Jos haluat tietää, kuuluuko riita kyseisen sopimuksen soveltamisalaan, sinun on tarkasteltava kyseisen sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat sopimuksen kattamien riitojen laajuutta.

Yleensä riita syntyy, kun jommankumman sopimuspuolen (kotivaltion) sijoittaja väittää, että toinen sopimuspuoli (isäntävaltio) on rikkonut sopimusta, mikä vaikuttaa sijoittajan isäntävaltioon tekemään sijoitukseen ja aiheuttaa menetyksiä tai vahinkoa.

 

EU:n sopimusten kattamien riitojen laajuuden määrittämisen kannalta merkitykselliset säännökset

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.18 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 1 kohta
• EU:n ja Vietnamin välinen IPA-sopimus – 3 artiklan 27 kohta
• EU:n ja Chilen AFA-investoinnit – 10.24 artikla

 

Jos sinulla on riita, yritä ratkaista se sovinnollisilla ratkaisuilla ja jos se ei ole mahdollista, lähetä neuvottelupyyntö.

Jos kyseessä on väitetty rikkominen, riita olisi mahdollisuuksien mukaan ratkaistava sovinnollisesti vaihtoehtoisten riitojenratkaisumekanismien avulla.

Vaihtoehtoiset riidanratkaisumekanismit tarjoavat mahdollisuuden päästä sovintoratkaisuun ilman oikeudenkäyntikuluja tuomioistuimessa. EU:n sopimuksilla edistetään aina riitojen ratkaisemista sovinnollisin ratkaisuin muun muassa seuraavin keinoin:

• Sovittelu
• Neuvottelut

Vaikka nämä ratkaisut ovat käytettävissä myös väitteen esittämisen jälkeen, on edullisinta pyrkiä niihin mahdollisuuksien mukaan ennen neuvottelupyynnön esittämistä. Kunkin riidan osapuolen on noudatettava kaikkia yhteisesti sovittuja ratkaisuja.

 

Asiaankuuluvat säännökset tietojen löytämiseksi EU:n sopimusten mukaisista vaihtoehtoisista riitojenratkaisumekanismeista

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.19 ja 8.20 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 2 ja 4 kohta
• EU:n ja Vietnamin välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3.29 ja 3.31 artikla
• EU:n ja Chilen vuotuisen rahoitussopimuksen investoinnit – 10.25 ja 10.26 artikla

Jos riitaa ei voida ratkaista sovinnollisesti, osapuoli voi pyytää neuvotteluja toiselle osapuolelle toimitetulla kirjallisella pyynnöllä, jossa yksilöidään kyseessä oleva toimenpide ja määräykset, joiden se katsoo rikkovan isäntävaltion toimia.

 

Neuvottelupyyntö on välttämätön, koska se on pakollinen vaihe ennen menettelyn aloittamista. Se on myös vaatimuksen esittämiselle asetetun määräajan alkamisajankohta (ks. jäljempänä).

Pyynnössä on oltava tarkat tiedot, ja se on toimitettava asianomaisessa sopimuksessa määritetyssä määräajassa.

Määräajan rajoittamisessa otetaan erityisesti huomioon tilanne, jossa kantaja hakee ensin muutosta kansallisissa tuomioistuimissa ennen investointituomioistuinjärjestelmään turvautumista asiaa koskevan sopimuksen nojalla.

 

Asiaankuuluvat säännökset tietojen saamiseksi vaatimuksista, jotka koskevat neuvottelupyynnön esittämistä EU:n sopimusten nojalla

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.19 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 3 kohta
• EU:n ja Vietnamin välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3.30 artikla
• EU:n ja Chilen AFA-investoinnit – 10.26 artikla

Jos aiotte jo aloittaa menettelyn, teidän on lähetettävä vastaajalle (vastaajille) aieilmoitus ennen kuulemisvaiheen päättymistä.

Kussakin asiaa koskevassa sopimuksessa määrätään, että jos riitaa ei voida ratkaista tietyn ajan kuluessa neuvottelupyynnön esittämisestä, sijoittaja voi antaa vastaajalle (vastaajille) aieilmoituksen, jossa ilmoitetaan kirjallisesti aikomuksestasi toimittaa riitojenratkaisua koskeva vaatimus asiaankuuluvine tietoineen.

 

Tämä ilmoitus aikomuksesta on tärkeä, sillä jos riita-asia koskee EU:ta ja sen jäsenvaltioita, se käynnistää menettelyn oikean vastaajan määrittämiseksi.

Jos sinulle ei ole ilmoitettu EU:n päätöksestä, vastaaja on EU, jossa ilmoituksessa yksilöidyt toimenpiteet ovat yksinomaan EU:n toimenpiteitä, kun taas vastaaja on jäsenvaltio, jossa ilmoituksessa yksilöidyt toimenpiteet ovat yksinomaan kyseisen jäsenvaltion toimenpiteitä.

 

EU:n sopimusten asiaankuuluvat määräykset tietojen saamiseksi aieilmoituksen lähettämistä koskevista vaatimuksista, kun riita on EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaan

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.21 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 5 kohta
• EU:n ja Vietnamin välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 32 kohta
• EU:n ja Chilen AFA-investoinnit – 10.27 artikla

Jos riitaa ei voida ratkaista neuvotteluteitse, voitte esittää vaatimuksenne tuomioistuimelle.

Jos osapuolet eivät pysty ratkaisemaan riitaa neuvottelemalla, kanne voidaan nostaa tuomioistuimessa.

 

Väite on esitettävä tietyssä määräajassa neuvottelupyynnön esittämisestä alkaen.

Vaatimuksen esittämiseen on sisällyttävä tiettyjä seikkoja, kuten säännöt, joiden nojalla riita-asia esitetään. 

Jos sijoittaja päättää käynnistää sovellettavan sopimuksen investointituomioistuinjärjestelmän mukaisen menettelyn, sen on erityisiä poikkeuksia lukuun ottamatta peruutettava tai lopetettava kaikki kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaiset tuomioistuimessa vireillä olevat menettelyt, jotka koskevat toimenpidettä, jonka väitetään olevan kanteessa tarkoitettu rikkominen. Sen on myös luovuttava kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaisesta oikeudestaan nostaa kanne tai nostaa kanne tuomioistuimessa toimenpiteestä, jonka väitetään olevan kanteessa tarkoitettu rikkominen.

 

Asiaankuuluvat säännökset, joilla haetaan tietoa vaateen esittämistä koskevista vaatimuksista ja EU:n sopimusten mukaisista erityisistä määräajoista

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.22 ja 8.23 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 6 ja 7 kohta
• EU:n ja Vietnamin välinen IPA – 3.33, 3.34 ja 3.35 artikla
• EU:n ja Chilen vuotuisen rahoitussopimuksen investoinnit – 10.28 ja 10.29 artikla

Kun kanteenne on vastaanotettu ja käsitelty, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin arvioi asian ja ratkaisee asian väliaikaisesti.

Investointituomioistuinjärjestelmään sisältyy kaksitasoinen mekanismi, jossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käsittelee asian ja tekee ratkaisunsa sovellettavan lainsäädännön mukaisesti.

Kuten edellä on selitetty, investointituomioistuinjärjestelmä poikkeaa välimiesmenettelyn ad hoc -luonteesta, jossa riidan osapuolet valitsevat oman osapuolensa nimeämät välimiehet.

Virkamiestuomioistuimen presidentti nimittää tuomarit, jotka muodostavat asiaa käsittelevän virkamiestuomioistuimen jaoston. Tuomioistuimen kolme jäsentä (ellei ole sovittu yhdestä ainoasta tuomarista) valitaan sopimuspuolten nimeämien jäsenten luettelosta. Toisen on oltava EU:n jäsenvaltion kansalainen, toisen sopimuspuolen kansalainen ja kolmannen maan kansalainen, joka toimii asiaa käsittelevän tuomioistuimen jaoston puheenjohtajana.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin voi käsitellä sekä alustavat vastaväitteet että välitoimia koskevat pyynnöt.

 

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antama tuomio on väliaikainen, mikä tarkoittaa, että se ei ole sitova (eikä täytäntöönpanokelpoinen) muutoksenhaun yhteydessä. Jos väliaikaisen tuomion antamisesta on kuitenkin kulunut tietty aika eikä kumpikaan riidan osapuoli ole valittanut tuomiosta, väliaikaisesta tuomiosta tulee lopullinen ja täytäntöönpanokelpoinen.

 

Asian kannalta merkitykselliset määräykset EU:n sopimuksissa, jotka koskevat tuomioistuimen kokoonpanoa ja menettelyn kulkua

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.27, 8.31, 8.32, 8.33 ja 8.34 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3.9, 3.13, 3.14, 3.15 ja 3.18 artikla
• EU:n ja Vietnamin välinen IPA – 3.38, 3.42, 3.44, 3.45, 3.47 ja 3.53 artikla
• EU:n ja Chilen vuotuisen rahoitussopimuksen investoinnit – 10.33, 10.37, 10.38, 10.41, 10.42, 10.44 ja 10.53 artikla

Väliaikaisesta ratkaisusta voi valittaa muutoksenhakutuomioistuimeen, joka ratkaisee lopullisen ratkaisun.

 

Jos riidan osapuoli katsoo, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen antamassa ratkaisussa on virheitä, siihen voidaan hakea muutosta. Muutoksenhakutuomioistuin tarkastelee välitystuomiota uudelleen ja antaa lopullisen välitystuomion lyhyessä ajassa.

Investointituomioistuinjärjestelmään sisältyy kaksitasoinen mekanismi, johon kuuluu pysyvä muutoksenhakuelin. Asiaa käsittelevät muutoksenhakutuomioistuimen tuomarit valitaan niiden jäsenten luettelosta, jotka sopimuspuolet nimeävät sopimuksen tullessa voimaan.

Muutoksenhakutuomioistuimen presidentti nimittää muutoksenhakutuomioistuimen jaoston muodostavat jäsenet. Muutoksenhakutuomioistuin käsittelee asiat jaostoissa, joissa on kolme jäsentä: toisen on oltava EU:n jäsenvaltion kansalainen, toisen sopimuspuolen kansalainen ja kolmannen maan kansalainen, joka toimii asiaa käsittelevän tuomioistuimen jaoston puheenjohtajana.

Jos muutoksenhakutuomioistuin hylkää valituksen, väliaikaisesta ratkaisusta tulee lopullinen.

Jos valitus on perusteltu, muutoksenhakutuomioistuin muuttaa väliaikaisen välitystuomion oikeudellisia toteamuksia ja päätelmiä tai kumoaa ne kokonaan tai osittain. Muutoksenhakutuomioistuin voi tehdä lopullisen päätöksen itse tai päättää palauttaa asian ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen.

Muutoksenhakutuomioistuimen lopullinen päätös tai asiaa käsittelevän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisu on lopullinen ja sitova.

Muutoksenhakumenettelyä ja lopullista välitystuomiota koskevien tietojen etsimistä koskevien EU:n sopimusten asiaa koskevat määräykset

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.28 ja 8.39 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3.18 ja 3.19 artikla
• EU:n ja Vietnamin välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3.54 ja 3.55 artikla
• EU:n ja Chilen AFA-investoinnit – 10.54 ja 10.55 artikla

Jos sijoittaja saa lopullisen välitystuomion, se voi aloittaa täytäntöönpanomenettelyn kansallisissa tuomioistuimissa.

Kun lopullinen tuomio on annettu, siitä tulee täytäntöönpanokelpoinen.

Lopulliset välitystuomiot sitovat riidan osapuolia, eikä niihin voida hakea muutosta, uudelleentarkastelua, kumoamista, mitätöintiä tai muita oikeussuojakeinoja.

Jos sijoittaja saa lopullisen ja sitovan välitystuomion, se voi aloittaa täytäntöönpanomenettelyn kansallisissa tuomioistuimissa. Tuomion täytäntöönpanoon sovelletaan tuomioiden tai tuomioiden täytäntöönpanoa koskevia lakeja, jotka ovat voimassa, kun täytäntöönpanoa haetaan.

Asiaankuuluvat määräykset EU:n sopimuksissa tietojen saamiseksi investointituomioistuinjärjestelmän puitteissa annettujen lopullisten tuomioiden täytäntöönpanosta

• EU:n ja Kanadan CETA-sopimus – 8.41 artikla
• EU:n ja Singaporen välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3 artiklan 22 kohta
• EU:n ja Vietnamin välinen liittymistä valmisteleva tukiväline – 3.57 artikla
• EU:n ja Chilen AFA-investoinnit – 10.56 artikla