Riittävästi muunnetut tavarat
Tuote voi silti olla peräisin EU:sta tai kumppanimaasta, vaikka se on valmistettu muista maista peräisin olevista materiaaleista tai osittain jalostettu ulkomailla eli ei kumppanimaassa. Näin on, jos tuotetta on muutettu riittävästi.
Perusteet sille, milloin tuote on riittävästi muunnettu, kuvataan tuotekohtaisissa luettelosäännöissä asianomaisen kauppasopimuksen alkuperäpöytäkirjassa.
Useimmissa EU:n sopimuksissa kriteerit on kuvattu seuraavassa muodossa:
- Sarake 1: Harmonoidun järjestelmän (HS) mukainen nimike tai koodi.
- Sarake 2: Tuotteen kuvaus.
- Sarake 3: Kuvaus käsittelystä, joka on suoritettava EU:ssa tai kauppakumppanissa, jotta tuotteelle voidaan antaa alkuperäasema.
- Sarake 4: Vaihtoehtoinen käsittely, jos saatavilla.
Jos sarakkeessa 4 on myös sääntö, voit valita sarakkeen 3 ja sarakkeen 4. On suositeltavaa tarkistaa ensin sääntö sarakkeesta 4.
Riittävän muutoksen kolme sääntöä
Tuotekohtaisissa luettelosäännöissä (sarakkeet 3 ja 4) käytetään kolmea perussääntöä sen määrittämiseksi, onko tuote muunnettu riittävästi EU:ssa tai kauppakumppanimaassa.
A) Lisäarvoa koskeva sääntö
Voit löytää säännön, jonka mukaan kaikkien valmistajan/viejän EU:ssa tai kauppakumppanimaassa käyttämien ei-alkuperäainesten arvo ei saa ylittää tiettyä prosenttiosuutta tuotteen (noudettuna-)hinnasta.
Se ilmoitetaan valmistuksena, jossa kaikkien käytettyjen ainesten arvo on enintään [X] prosenttia tuotteen noudettuna-hinnasta.
Tässä tapauksessa sinun on määritettävä
- kaikkien tuotteen valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvo (eli sen arvon perusteella, joka ilmoitetaan EU:n tai kauppakumppanimaan tulliviranomaisille näiden ainesten tuonnin yhteydessä)
ja vertaa sitä
- tuotteen noudettuna-hinta (eli tavaran hinta poistuttaessa laitoksesta, jossa se tuotettiin).
Sääntöä noudatetaan, jos ei-alkuperäainesten arvo ei ylitä säännössä määriteltyä prosenttiosuutta.
B) Tariffiluokituksen muutos
Saatat huomata säännön, jonka mukaan tavaraa ei voida luokitella samaan tariffiin kuin mitä tahansa ei-alkuperäainesta, jonka valmistaja/viejä tuo kolmannesta maasta ja jota käytetään tuotteessa.
Se ilmoitetaan valmistuksena minkä tahansa muun nimikkeen aineksista paitsi tuotteen oman nimikkeen aineksista.
Tässä tapauksessa sinun on määritettävä
- käytettyjen ei-alkuperäainesten tariffiluokittelu (nelinumeroisella nimiketasolla)
ja vertaa sitä
- sen tuotteen tariffiin luokittelu, jonka haluat viedä tai tuoda.
Sääntöä noudatetaan, jos näiden kahden tariffiluokittelu ei ole sama.
C) Valmistus tietyistä tuotteista
Saatat löytää säännön, jonka mukaan valmistaja/viejä voi käyttää tiettyjä kolmansista maista (muista kuin EU:sta tai kauppakumppanimaasta) peräisin olevia ei-alkuperäaineksia tuotteen valmistuksessa ja silti luokitella sen EU:n tai kauppakumppanimaan alkuperäainekseksi.
Se ilmoitetaan valmistuksena [tavaratyypistä], esim. [langasta] [lihasta] jne.
Valmistaja/viejä voi tuoda materiaalia myös aiemmassa tuotantovaiheessa (esim. langan osalta voit tuoda kuituja). Valmistaja/viejä ei kuitenkaan saa tuoda materiaalia myöhemmässä tuotantovaiheessa (esim. langan osalta ei saa tuoda kangasta).
Täydellinen luettelo on kunkin etuuskohtelusopimuksen alkuperäpöytäkirjassa. Huomaa, että joissakin tapauksissa sääntö voi olla kriteerien a, b ja/tai c yhdistelmä.