Keskenään korvattavissa olevien materiaalien kirjanpidollinen erottelu

• Kirjanpitojärjestelmällä on varmistettava, että tuotteiden, joita voidaan pitää EU:n alkuperätuotteina, määrä on sama kuin se määrä, joka olisi ollut, jos käytetyt ainekset olisivat olleet fyysisesti erillään. Sitä on sovellettava osapuolen yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisesti.
• EU:n etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa kirjanpidollista erottelua sovelletaan ainoastaan korvattavissa oleviin materiaaleihin. Niiden on näin ollen oltava samanlaatuisia ja kaupallisia ja niillä on oltava samat tekniset ja fyysiset ominaisuudet. Niitä ei pitäisi voida erottaa toisistaan alkuperätarkoituksia varten sen jälkeen, kun ne on sisällytetty lopputuotteeseen.
• Joissakin EU:n etuuskohtelukauppaa koskevissa sopimuksissa (esimerkiksi EU:n ja Korean vapaakauppasopimuksessa) kirjanpidollista erottelua voidaan käyttää vain, jos erillisten varastojen säilyttämisestä aiheutuu huomattavia kustannuksia tai merkittäviä vaikeuksia.
• EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksessa sekä EU:n ja Kanadan laaja-alaisessa talous- ja kauppasopimuksessa (CETA) sallitaan poikkeuksellisesti myös tiettyjen korvattavissa olevien lopputuotteiden, kuten viljan (luku 10), kasviöljyjen ja eläinrasvojen (15 ryhmä) ja tiettyjen kemikaalien (ryhmissä 27, 28 ja 29 sekä nimikkeissä 32.01–32.07 ja 39.01–39.14), erottelun kirjaaminen.
• Joissakin EU:n etuuskohtelujärjestelyissä tulliviranomaisten on ensin annettava lupa sille, että yritys voi käyttää tällaista järjestelmää. Muissa järjestelyissä osapuolet voivat edellyttää tällaista ennakkolupaa (esimerkiksi EU:n ja Korean vapaakauppasopimus, CETA, EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimus). Tällöin EU:n viejän olisi mieluiten pyydettävä tulliviranomaisiltaan tukea ennen tämän järjestelmän soveltamista.
• Lisätietoja on etuuskohteluun oikeuttavia alkuperäsääntöjä koskevissa ohjeissa.