Valmisteverot
Myydäänkö yrityksenne tavaroita tai palveluja? Tämä osio auttaa ymmärtämään joitakin EU:ssa mahdollisesti sovellettavia veroja.
Verotettava tapahtuma
Veronalaisista tuotteista kannetaan valmisteveroa niiden tuotannon (kaikkialla EU:ssa) tai tuonnin (EU:n ulkopuolisista maista) yhteydessä.
Valmistevero maksetaan kuitenkin vasta kulutukseen luovutettaessa. Jos tuote tuodaan johonkin EU-maahan mutta kuljetetaan toiseen EU-maahan ja toimitetaan sinne, valmistevero kannetaan siinä EU-maassa, jossa tuotteet lopulta kulutetaan tai käytetään.
Alkoholijuomista maksettuja valmisteveroja voidaan hakea takaisin tietyin edellytyksin ja erityistapauksissa, kuten silloin, kun tavarat lopulta viedään EU:n ulkopuolisiin maihin.
Verolliset tuotteet ja verokannat
Alkoholia ja alkoholijuomia
Olut
Tavanomainen |
Alennetut verokannat |
Valmistevero voi perustua oluen määrään ja alkoholipitoisuuteen mitattuna joko tilavuusprosentteina HL/platoaste tai tilavuusprosentteina HL/alkoholi:
|
EU-maat voivat soveltaa alennettuja verokantoja sellaisten riippumattomien pienten panimoiden panimoihin, joiden vuosituotanto on enintään 200,000 hL. Alennetut verokannat saavat olla enintään 50 % tavanomaista kansallista valmisteverokantaa alhaisempia. EU-maat voivat soveltaa alennettuja verokantoja myös olueen, jonka todellinen alkoholipitoisuus on enintään 2,8 %. Platoasteiden määrä mittaa alkuperäisen uutteen painoprosenttiosuutta 100 grammassa olutta, ja se lasketaan varsinaisesta uutteesta ja lopputuotteen sisältämästä alkoholista (verotuksellisesti yksi platoaste vastaa oikeudellisesti 0,4 %: n alkoholia). |
Viini
| Tavanomainen | Alennetut verokannat |
0,00 EUR/hl tuotetta, mikä tarkoittaa, että EU-maat voivat soveltaa viiniin nollaverokantaa tai sitä korkeampaa verokantaa. |
Jos EU-maat eivät ole vahvistaneet nollaverokantaa, ne voivat soveltaa alennettuja valmisteverokantoja kaikentyyppisiin kuohuviineihin ja kuohuviineihin, joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 8,5 % tilavuusprosentteina. |
Muut käymistietä valmistetut juomat kuin viini ja olut
| Tavanomainen | Alennetut verokannat |
0,00 EUR/hl tuotetta, mikä tarkoittaa, että EU-maat voivat soveltaa nollaverokantaa tai sitä korkeampaa verokantaa. |
Jos EU-maat eivät ole vahvistaneet nollaverokantaa, ne voivat soveltaa alennettuja valmisteverokantoja kaikkiin muihin kuohumattomiin ja kuohuviin käymistietä valmistettuihin juomiin, joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 8,5 % tilavuusprosentteina |
Välituotteet
| Tavanomainen | Alennetut verokannat |
45 EUR/hl tuotetta. |
EU-maat voivat soveltaa yhtenäistä alennettua valmisteverokantaa välituotteisiin, joiden todellinen alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on enintään 15 %. alennettu valmisteverokanta ei saa olla yli 40 % tavanomaista kansallista valmisteverokantaa alhaisempi, eikä se saa olla pienempi kuin viiniin ja muihin käymisen avulla valmistettuihin juomiin sovellettava yleinen kansallinen valmisteverokanta. |
Etyylialkoholi
| Tavanomainen | Alennetut verokannat |
550 EUR/hl puhdasta alkoholia. |
EU-maat voivat soveltaa alennettuja valmisteverokantoja sellaisten pienten tislaamojen valmistamaan etyylialkoholiin, joiden puhtaan alkoholin vuosituotanto on enintään 10 hL. Alennetut verokannat saavat olla enintään 50 % tavanomaista kansallista valmisteverokantaa alhaisempia. |
Valmistettu tupakka
Savukkeet
Savukkeista kannetaan arvon perusteella (suhteessa niiden arvoon) valmisteveroa, joka lasketaan enimmäishinnasta vähittäismyynnissä (tullit mukaan lukien). Niihin sovelletaan myös tuoteyksikköä kohti laskettua erityisvalmisteveroa.
Kussakin EU-maassa sovelletaan yleistä vähimmäisvalmisteveroa (paljousvero ja arvoon perustuva valmistevero ilman arvonlisäveroa), jonka vaikutus on 60 % kulutukseen luovutettujen savukkeiden vähittäismyyntihinnan painotetusta keskiarvosta. Sen on oltava vähintään 90 euroa 1,000 savukkeelta riippumatta vähittäismyyntihinnan painotetusta keskiarvosta.
EU-maiden, jotka kantavat yleisen vähimmäisvalmisteveron, joka on vähintään 115 euroa 1,000 savukkeelta (vähittäismyyntihinnan painotetusta keskiarvosta), ei tarvitse täyttää 60 %: n vähimmäismäärää koskevaa vaatimusta.
Sikarit ja pikkusikarit
Sikarien ja pikkusikarien valmistevero on 5 % vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina, eli 12 euroa 1,000 kappaleelta tai kilogrammalta.
Hienoksi leikattu tupakka (savukkeiksi käärittävä)
Yleisen valmisteveron on oltava vähintään 48 % kulutukseen luovutetun savukkeiksi käärittävän hienoksi leikatun tupakan vähittäismyyntihinnan painotetusta keskiarvosta tai 60 euroa kilogrammalta.
Muu piippu- ja savuketupakka
Yleisen valmisteveron on oltava vähintään 20 % vähittäismyyntihinnasta kaikki verot mukaan luettuina tai 22 euroa kilogrammalta.
Kivennäisöljyt
Bensiini
Lyijypitoinen bensiini: 421 euroa 1,000 litralta.
Lyijytön bensiini: 359 euroa 1,000 litralta.
Kaasuöljy
Ajoaineena käytettävät: 330 euroa 1,000 litralta.
Käytetään tiettyihin teollisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin: 21 euroa 1,000 litralta.
Lämmitykseen (sekä yrityskäyttöön että muuhun kuin yrityskäyttöön) tarkoitetut: 21 euroa 1,000 litralta.
Nestekaasu ja metaani
Ajoaineena käytettävät: 125 euroa 1.000 kilogrammalta.
Käytetään tiettyihin teollisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin: 41 euroa 1.000 kilogrammalta.
Lämmitykseen (sekä yrityskäyttöön että muuhun kuin yrityskäyttöön) tarkoitetut: 0 euroa 1,000 litralta.
Raskas polttoöljy
Käytetään lämmitykseen ja sekä yrityskäyttöön että muuhun kuin yrityskäyttöön: 15 euroa 1.000 kilogrammalta.
Petroli
Ajoaineena käytettävät: 330 euroa 1,000 litralta.
Käytetään tiettyihin teollisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin: 21 euroa 1,000 litralta.
Lämmitykseen (sekä yrityskäyttöön että muuhun kuin yrityskäyttöön) tarkoitetut: 0 euroa 1000 litralta.
Energiatuotteet ja sähkö
Maakaasu
Ajoaineena käytettävät: 2.60 euroa gigajoulea kohti bruttolämpöarvoa.
Käytetään tiettyihin teollisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin: 0.30 euroa/GJ
Lämmitykseen käytettävät
- Yrityskäyttö: 0.15 euroa/GJ
- Muu kuin yrityskäyttö: 0.30 euroa/GJ
Hiili ja koksi
Yrityskäyttö: 0.15 euroa gigajoulea kohti bruttolämpöarvoa.
Muu kuin yrityskäyttö: 0.30 euroa/GJ
Sähkö
Yrityskäyttö: 0.50 euroa megawattitunnilta.
Muu kuin yrityskäyttö: 1 euroa megawattitunnilta.
EU-maat voivat asettaa vain sellaisia verokantoja, jotka eivät alita EU:n direktiiveissä säädettyjä vähimmäisverotasoja.
Energiatuotteiden ja sähkön vähimmäisverotasot vahvistetaan neuvoston direktiivissä 2003/96/EY. Joillakin EU-mailla on kuitenkin mahdollisuus siirtymäkausiin, joiden aikana niiden on asteittain kurottava umpeen kuilua. Vähimmäisverotasot on kuvattu edellä olevassa taulukossa.
Suspensiojärjestelyt
Koska tavarat liikkuvat vapaasti EU:n sisämarkkinoilla, EU-maat tarvitsevat valvontamekanismin, jolla varmistetaan, että irtaimesta omaisuudesta peritään verot ja tullit lopullisessa määräpaikassa.
Nämä tavarat asetetaan yleensä suspensiomenettelyyn, mikä tarkoittaa, että tavarat voidaan lähettää yhdestä EU-maasta toiseen ennen kuin niistä on kannettu veroja, jos tullit lopulta maksetaan määräpaikassa.
Toimijoiden, jotka kuljettavat tuotteita suspensiomenettelyssä, on ilmoitettava EU-maiden veroviranomaisille luovutustensa lopullinen määräpaikka käyttäen hallinnollista tai kaupallista saateasiakirjaa:
- saateasiakirjan jäljennöksissä olevat tiedot voidaan myös toimittaa sähköisesti.
- sisäistä passitusta koskevia asiakirjoja ja TIR-yleissopimuksen tai ATA-yleissopimuksen asiakirjoja voidaan käyttää myös valmisteveroina käytettävinä saateasiakirjoina.
- tavaroiden liikkumiseen liittyvien riskien kattamiseksi on annettava vakuus.
- jos valmisteveron alaisia tuotteita kuljetetaan usein ja säännöllisesti suspensiomenettelyssä, EU-maat voivat sallia veloista vapauttamista koskevien menettelyjen vähentämisen.
Valmisteverot EU-maissa
Valmisteverot on yhdenmukaistettu EU:n tasolla neuvoston direktiivillä 2008/118/EY (EUVL L 9, 14/01/2009) ja eri direktiiveillä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden valmisteveroja. Joitakin maakohtaisia sääntöjä voidaan kuitenkin edelleen soveltaa.
Maakohtaiset tiedot löytyvät verotuksen ja tulliliiton pääosaston tietokannasta.
EU:n valmisteverodirektiivejä ei sovelleta seuraavilla alueilla:
- Saksa: Helgolandin saari ja Büsingenin alue
- Italia: Livigno, Campione d’Italia ja Luganonjärven Italialle kuuluvat vesialueet
- Espanja: Ceuta ja Melilla
- Kreikka: Athosvuori
- Itävalta: Jungholz ja Mittelberg
- Tanska: Grönlanti ja Färsaaret
- Suomi: Ahvenanmaa
Valmisteveroja koskevaa erityisjärjestelmää sovelletaan seuraavilla alueilla:
- Espanja: Kanariansaaret
- Ranska: Korsika ja merentakaiset departementit
- Portugali: Azorit ja Madeira
Itävalta
Belgia
Bulgaria
Kroatia
Kypros
Tšekki
Tanska
Viro
Suomi
Ranska
Saksa
Kreikka
Unkari
Irlanti
Italia
Latvia
Liettua
Luxemburg
Malta
Alankomaat
Puola
Romania
Slovakian tasavalta
Slovenia
Espanja
Ruotsi